Seurakunnan historia

Tampereen, kuten koko maan vapaakirkollinen herätysliike syntyi toisaalta Suomen luterilaisen kirkon sisäisestä tilasta johtuen, toisaalta Ruotsista ja Brittein saarilta tulleiden vaikutteiden johdosta.

Syyskuussa 1879 piti englantilainen lordi Radstock herätyssaarnoja Helsingissä 11 päivän ajan. Vuonna 1884 saapui seuraava englantilainen saarnamies Suomeen. Hän oli lakimies R. Radcliffe. Hän saarnasi myös Tampereella 10 päivän ajan mm. Aleksanterin kirkossa. Näissä kokouksissa oli tulkkina ylioppilas Antti Mäkinen, yksi Tampereen seurakunnan alullepanijoista.

Toinen kehityskulku liittyy kauppias Carl Josef Hildéniin. Hän kohtasi 1869 Visbyssä ruotsalaisen saarnamiehen P.P. Waldenströmin ja tuli uskoon. Tästä seurasi mm. se, että Hildén rakennutti Puutarhakadulle omistamaansa suolamakasiiniin rukoushuoneen 1884. Tämä rukoushuone paloi tammikuussa 1888. Hildén rakensi uuden rukoushuoneen palaneen tilalle samana vuonna.

Hildén kutsui Tampereen vapaaseurakunnan johtoon aluksi syksyllä 1884 ylioppilas Mäkisen, joka kieltäytyi ja sitten teologian ylioppilaan Hjalmar Braxénin. Braxén aloitti seurakunnan johtajana vuoden 1885 alusta. Tampereen vapaaseurakunnallisen toiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1884.

Vuonna 1886 suoritti Braxén Tampereen ensimmäiset baptistiset kasteet. Tämä aiheutti kuohuntaa luterilaisessa kirkossa. Hildén katkaisi suhteensa Braxéniin. Seurauksena oli, että Braxén muutti vuodeksi Englantiin.

Vuonna 1887 joulun jälkeen Braxén palasi takaisin Tampereelle ja suhteet Hildéniin korjaantuivat. Antti Mäkinen perusti Suomen Viikkolehden, joka ilmestyy tänäkin päivänä. Näytenumero ilmestyi joulukuussa 1887.

Vapaakirkollisuus oli aluksi hyvin alianssihenkistä. Suuri alianssikokus pidettiin Tampereella 1886. Seuraukset eivät olleet toivotut vaan päinvastaiset: vapaakirkollisuuden ja luterilaisen kirkon välille syntyi paha juopa.

Vuonna 1889 allekirjoitettiin Helsingissä vapaakirkollinen julistus. Siinä perustettiin Suomen Vapaa Lähetys. Vapaa Lähetys määriteltiin aluksi luterilaisen kirkon sisälähetysseuraksi. Kuitenkin jo vuonna 1891 Vapaa Lähetys lähetti Suomen ensimmäisen lähetin Kiinaan. Hän oli Agnes Meyer. Ensimmäinen tamperelainen lähetti oli Vilho Grönlund. Hän lähti Kiinaan 1897.

Vapaakirkollinen liike joutui 1890-luvulla vaikeaan sisäiseen skismaan. Liikkeen sisälle syntyi lakihenkinen ”synnittömyysliike” johtajinaan Väinö Stenbäck ja Axel Skutnabb. Osa seurakunnan jäsenistä lähti ”synnittömien” matkaan.

Hjalmar Braxén jätti seurakunnan vuonna 1904. Hän kuoli 1909. Braxénin seuraajaksi tuli Eskil Renfors. Braxén oli seurakunnan johdossa 20 vuotta. Samoin oli Renfors. Renforsin seuraajana seurakunnan johdossa oli Kaarlo Waismaa 28 vuotta. Vuoden 1947 jälkeen ovat johtajat vaihtuneet alkuaikoja tiheämmin. William Rimmi oli johtajana 1948 - 1959, Hugo Kauri vain vuoden 1959 – 1960, Matti Lintinen 1960 – 1966, Tuomas Jäntti 1966 – 1974, Lauri Niemelä 1974 – 1984, Simo Lintinen 1984 – 1990, Usko Piikkilä 1990 – 2000, Ari Männistö 2000-2002 ja Kari Kähäri 2002-.

Tampereen vapaaseurakunta järjesti 1900-luvun alussa saarnaajakoulutusta. Samoin oli piirilähetystyö erittäin vilkasta. Muita toimintamuotoja olivat nuorisotoiminta, lapsityö, pyhäkoulut sekä kuorotoiminta. Myös partiotoiminta on seurakunnassa ollut vilkasta lähes koko seurakunnan olemassaolon ajan. Seurakunnan tunnettuja saarnaajia olivat mm. William ja Eeli Jokinen, Vilho Rantanen, Jalmari Raitio, Abraham Terävä ja Onni Pönniäinen.

Vuonna 1918 seurakunta koki muun Tampereen tavoin kovia. Rukoushuone oli aluksi pakopaikkana ja lopuksi vankilana. Sodan tuhoja korjattiin seuraavana vuonna.

Vuonna 1923 säädettiin Suomeen uskonnonvapauslaki. Lain myötä syntyi Suomen Vapaakirkko. Hieman myöhemmin muutettiin Tampereen seurakunnan nimi Tampereen Vapaakirkkoseurakunnaksi.

Nykyinen kirkkorakennus rakennettiin vuosina 1953 ja 1954. Samalla vanha Hildénin rukoushuone purettiin.

Seurakunnan jäsenmäärä on kasvanut koko olemassaolon ajan tasaisesti. Braxénin aikana vuonna 1885 seurakunnassa oli 27 jäsentä. Tänä päivänä seurakunnassa on varsinaisia jäseniä noin 600.

Tunnustuksessaan Suomen Vapaakirkko korostaa Raamatun auktoriteettia, apostolista uskontunnustusta sekä jokaisen jäsenen henkilökohtaista uskoa Jeesukseen Kristukseen Jumalan Poikaan.

Tapio Kangasniemi

Näkyme on, että vuonna 2020 seurakuntamme tavoittaa 2020 lasta ja nuorta ja heidän perheensä.

Yhteystiedot

  • Puutarhakatu 17, 33210 TAMPERE
  • 0400 277 334